“Itsenäistymisen jälkeen synty maahamme torpparivapautuksen, Lex Kallion ja asutustoiminnan seurauksena suuri määrä uusiaviljelmiä, joiden omistajat olivat valtaosaltaan entisiä kartanoiden ja suurempien tilojen alustalaisia tai maatyömiehiä. Siirtyminen toisen käskynalaisuudesta oman tilan isännäksi oli suuri muutos uusien viljelijöiden elämässä. Useimmilta puuttui ammattitaito ja kokemusta itsenäisen yrityksen hoitamisessa, jonka takia monen unelmasta uhkasi tulla hänen turmionsa. Kysymys ei ollut kuitenkaan yksinomaan henkilökohtainen, vaan laajakantoisempi, koska maan kannalta ei ollut samantekevää, n´miten tuhannet uudet viljelijät hoitavat heidän hallintaansa uskottua peruspääomaa, maapohjaa ja kotieläimiä.”

“Edellä esitettyä taustaa vasten  katsottuna ymmärtää sen myötämielisyyden jota Pienviljelijäin Keskusliitto kautta maan sai osakseen perustamisvuodestaan 1922 alkaen ja sen nopean yhdistysverkon levittäytymisen maan kaukaisimpiakin syrjäkyliä peittäväksi.”

“Pitkänaikaa pysyi myös laaja Pajupuron seutu syrjässä maataloudellisen neuvontatyön piiristä, kunnes 31.3.1937 kyläkunnalle perustettiin Murronjoen Pienviljelijäyhdistys. Yhdistys pääsi toiminnan alkuun, mutta jostain syystä, saman jäsenkunnan piiriin perustettin Purolan talossa 8.11.1938 Pajupuron Pienviljelijäyhdistys, jolloin myös entinen yhdistys kuoli (ei kuopattu). Sotavuosia lukuunottamatta on yhdistys toiminut kohtalaisen vilkkaasti. Kokoukset on pidetty melko säännöllisesti. Erilaisia kursseja on ollut 11, jotka ovat kestäneet 28 päivää. Kilpailuja on ollut 8, koekenttiä 7, viimeiset niistä sokerijuurikkaan viljelyyn liittyviä. Niin ikään on yhdistys järjestänyt työnäytöksiä  ja useita iltamia. Yhdistys sai siirtona Hännilän keskikinkerin lainajyvästön omaisuuden v. 1948 ja sitä tietä varoja n. 90.000 mk. yhdistyksen kone- ja kalustomäärä on varsin huomattava. Jäsenmäärä on vaihdellut 26-54 välillä.”

“Ikä- ja aluenaapuri edellisen kanssa on Puskianmäen Pienviljelijäyhdistys, joka perustettiin Puskianmäen talossa 20.6.1937 alueenaan Saarijrven, Multian ja Uuraisetn rajaseutu. Sodat keskeyttivät hyvään alkuun päässeen toiminnan, mutta rahan tutua yhdstyksen toiminta oli jatkunut vilkkaana ja tuloksellisena. Määrätietoisuutta työhn on antanttehtävänsä vakavasti ottaneiden toimihenkiliden pysyvyys  (samat, puheenjohtaja ja sihteeri, jo kymmenkunta vuotta). Jäsenmäärä on vaihdellut 30-60. Yleisiä kokouksia on ollut 33, johtokunnan kokouksia 72, kursseja 47, jotka ovat kestäneet 67 päivää, kilpailuja 11 ja muita tilaisuuksia 161. Yhdistys sai Puskianmäen lainajyvästön omaisuuden ja rakennutti niillä viljakuivaamon vuonna 1948. talkoilla rakensi yhdistys tanssilavan (Salmen lava) 1951 ja sen tuotoilla rahoittanut toimintaansa. Työ- ja keskusteluillat ovat kehittyneet perinteellisiksi. Yhdistyksen konekanta on huomattava.” (Saarijärven kirja, 1963).