Pajupuron nuorisoseuran perustamisasiakirjat ovat kadoksissa, mutta perustajina ovat olleet kauppias Aug. Heinänen, Jussi Hänninen ja Piesasen vanhimmat sisarukset. Alkuvuosien vilkkaasta toiminnasta ei ole enää luotettavia tietoja jäljellä. Vapaussodan jälkeen seura on herätetty uuteen toimintaan. Innokkaana mukanaolijana toimi seurassa tällöin tait. Hannes Autere, syntyperäinen pajupurolainen. Hänen suunittelemansa on mm. seuran “Pajupuro”-aiheinen lippu.

Vuonna 1950 seura osti Matti Rimmiltä tontin taloa ja urheilukenttää varten. Taloa varten seura hankki jo piirustukset ja keräsi rakennustarpeita, mutta ei muuttuneiden olosuhteiden vuoksi uskaltautunut rakentamaan. urheilukenttää raivattiin aluksi talkoilla, sittemmin kunnan antaman avustuksen turvin. Toiminnan nousukausi oli1937 jälkeen, jolloin veljekset Paavo ja Aaro Kivirinta ja kaupp. Artturi Koskinen olivat johdossa.

Haastattelujen ja muiden lähteiden avulla on seuran entinen esimies Veikko Alapiha koonnut erillisisä tiedon sirpaleita Pajupuron nuorisoseuran toiminnasta. Niistä ilmenee, että seurassa on harrastettu jokseenkin samoja asioita kuin suuremmissakin; kerhotyötä, näytelmiä ja juhlia. Opintokerho on ollut toiminnassa useaankin otteeseen: opiskeluaiheina ovat olleet esim Aukusti Ripsaluoman Nuorisoseuratyön opas. Vilho Reiman Nuorison käytös tai Aviopuolison valinta, tai Isänmaallinen kirja. Lauluakin on harrastettu eri muodoissa tavallisesti kylän opettajan johdolla. Tahnuryhmien ja -joukkuein on osallistuttu nuorisoseruaväen maakunnallisiin kesäjuhliin. Tärkeimmissä tehtävissä ovat toimineet sodan edellisellä ajalla mm. Otto Ahola, Taavetti Rautiainen ja Jussi Hänninen, pitkäaikaisena rahastonhoitajana on ollut Kalle Puupponen.

Nuorison suuresta muuttoliikkeestä ja kulkuneuvojen parantumisesta lienee johtunut toiminnan hiljainen laimeneminen. Muut huvit ovat nyt kaikkien lähettyvillä ja pieneltä paikkakunnalta pääsee helposti mukaan suurempien urheilu- ym. seurojen toimintaan.  (Saarijärven kirja, 1963).