Aikajana

 

Pajupuron kansakoulun asioita on uutisoitu eri lehdissä, mm. Keski-Suomi, Saarijärven Paavo, Sorretun Voima,  Työn Voima, Keskisuomalainen, Sisä-Suomi, Suursavolainen.

Näitä lehdissä olleista uutisia on kerätty Digikansalliskirjastosta, ja uutiseen liittyvä päivämäärä on kyseisen lehden julkaisupäivä.

“Lue lisää” -linkki vie kyseiseen artikkeliin. Näkymään tulee koko lehden sivu. Pajupuron kouluun viittaavan artikkelin löydät sivulta hailakan punaisella alleviivatulla “Pajupuron kansakoulu”-sanan perusteella. Zoomaustoiminnot toimii hyvin tällä sivulla.

1900-1909

16.10.1900.  Rakennusmestari I. Wigrénin pyynnöstä walitaan syynimiehet Pajupuron kansakoulun  wastaan ottamaan. Lue lisää.

8.2.1901. Onkiaisiltama aijotaan panna toimeen Saarijärwen Pajupuron kansakoululla Laskiaissunnuntaina mainittuun oppilaitokseen ostetun urkuharmoonin hintaan tarwittawain warain kartuttamista warten. Lähtekääpä siis miehissä laskiaisretkelle, ja ohjatkaa kulkunne Pajupuron kansakoululle, ehkä siellä woisi olla jotain hauskuutta niinkuin kertomusta, esitelmää, kuwaelmaa y. m. s. Lue lisää.  Katso samassa lehdessä ollut mainos tästä.

10.4.1901. Arpajaiset toimeenpannaan Saarijärwen Pajupuron kansakoululla t. k. 14 p:nä k:lo 5 j. pp. urkuharmoonin hinnan hywäksi. Waihtelewa ohjelma sekä torwisoittoa. — Arpojen hinta 25 p. — Sisäänpääsy 25 p., lapsilta 15 p. Terwetuloa! Lue lisää.

20.4.1901. Arpajaiset pidettiin Saarijärwen Pajupuron kansakoululla t. k. 14 p:nä urkuharmonion hinnan maksamiseksi. Yleisöä oli tilaisuudessa huonoon keliin nähden runsaasti. Asianomainen lupa supisti ohjelman ainoastaan huwien toimeenpanemiseen, jonka wuoksi ei woitu esittää minkäänlaista esitelmää eikä muutakaan henkistä puolta. Mainitulle koululle ostettu urkuharmonio tuli nyt maksetuksi. Seitsemän kuukauden ajalla on kerätty kahden onkijaisiltaman ja näiden arpajaisten tuloilla 420 mkan harmooni sekä sen rahdit y. m. kustannukset. Onhan siinä siis saanut olla liikkeellä. Kiitollisuudella on siitä muistettawa yleisöä ja kaikkia awustajia. Saarijärwen Naiskööri toimeenpanee iltaman t. k. 28 p:nä kirkonkylän kansakoululla hauskalla, waihtelewalla ohjelmalla. Paitsi torwisoittoa ja laulua, kuuluu ohjelmaan wielä näytelmäkappale y. m. Lue lisää.

1.7.1901. Opettajattareksi Saarijärwen Pajupuron kansakouluun walittiin neiti Hulda Holm Nastolasta. Lue lisää.

6.12.1901. Poikain käsitöiden opettajan virka Saarijärven Pajupuron kansakoulussa julistetaan täten johtokunnan luona haettavaksi 80 päiviin kuluessa tästä päivästä lukien. Virkaan on astuttava koulun alkaessa ensi Tammikuulla. Palkkaedut ovat: kunnalta 76 markkaa vuodessa ja valtiolta toivotaan lisää 75 markkaa. Saarijärvellä, Joulukuun 2 p. 1901. Lue lisää.

12.8.1902. Saarijärwen Pajupuron kansakoulun 1:nen luokka, n. k. pientenlastenkoulu, alkaa toimintansa elokuun 21 p:nä kello 10 e. pp., jolloin kaikkien, tänä syksynä kansakouluun pyrkiwien, uusien oppilaiden on kouluun saapuminen, sillä jälestäpäin ei uusia oppilaita oteta wastaan. Lue lisää

7.4.1903. Hätäaputoimien keskusmomitea. Pajupuron kansakoulussa olewien oppilasten rawitsemiseksi Saarijärwen kunnassa 400 kg jauhoja, 1 säkin ohraryynejä, 1 säkin herneitä ja 100 mk rahaa. Lue lisää

2.9.1903. Yleisönosastokirjoitus. Huono esimerkki. Paljo on nykyään nähty kirjoituksia sanomalehtiemme palstoilla kansakoulujemme kaswi- ja puutarhoista, joilla on tahdottu edistää puu- ja kaswitarhain perustamista jokaiseen kansakouluun. Myös on pantu toimeen opettajia warten erityisiä kaswitarhakursseja ja sitenkin tahdottu poistaa mahdollisia esteitä, jotka woisiwat olla haittana niiden perustamiselle ja kunnossa pidolle.

Waan wielä kumminkin nähdään hywin ikäwiä poikkeuksia tässä suhteessa. Esim. Saarijärwen Pajupuron kansakoululle perustettiin puutarhurin johdolla puu- ja kaswitarha, johon istutettiin omenapuita, wiinamarja- y. m. pensaita, jotka kuului läänimme kuwernööri lahjoittaneen, ja laitettiin kunnan puolesta täyteen kuntoon. Waan siwukulkija nyt huomaa suureksi kummakseen, mihin kuntoon on joutunut tuo maapala, joka on jalomielisyydestä perkattu ja muistolahjoilla istutettu, tarkoituksella saada kaunistaa koulun seutua ja huwittaa sillä opettajaa ja oppilaita. — Nyt näkee, että aatteet ja uhraukset owat menneet hukkaan, sillä kaswitarha on jäänyt oman onnensa nojaan ja päinwastoin koulu-aituusta on pidetty elukkain hakana, jotka owat tallanneet ja katkoneet arwokkaat istutukset, joten koulun jalostukseksi ja kaunistukseksi aijottu ja hywällä kohdalla sijaitsewa maapala nyt tarjoaa esikuwan huolimattomuudesta. Olisi tietysti hauskaa ja wirkistäwää lapsillekin, kun saisiwat joskus uhrata ja työskennellä jonkun hetken puutarhassa ja kaunistaa siten oppilaitasensa ympäristöä, josta saisiwat halua ja innostusta perustaa kotiinsakin puu- ja kaswitarhan. Ehkäpä tämäkin toimi wastaisi koulussa harjoitettawia woimistelu- ja rinkihyppyjä, samalla kun koululle perustettu kaswitarha tulisi käytettyä tarkottukseensa.
Nimimerkki: Siwukulkija.

Lue lisää.

5.12.1904. Kuntakokouksen esityslista. “Esitetään Pajupuron kansakoululle rakennettawaksi aijotun kaiwon tekoa warten toimitetussa huutokaupassa laadittu pöytäkirja, ja päätetään tuon kaupan hywäksymisestä. Lue lisää.

17.11.1906. Poikain käsitöiden opettajan toimi Saarijärwen kunnan Pajupuron kansakoulussa julistetaan täten hakukelpoisten haettawaksi, sanotun koulun johtokunnalta, ennen joulukuun 15 päiwää. Hakemukseen on liitettäwä mainetodistus ja todistus taidosta käsityön opetukseen. Wirkaan, josta on palkkaa 150 markkaa wuodessa, on astuttawa 8 pnä tammikuuta 1907. Os. Saarijärwi. Pajupuro. Lue lisää.

27.8.1908. Saarijärwen Pajupuron kansakoululla alkaa walmistawa koulu perjantaina t. k:n 21 p. k:lo 11 e. pp., jolloin kaikkien uusien oppilaiden on kouluun saawuttawa. Samalla on kaikkien kouluun aikowien entistenkin oppilaiden saawuttawa sisäänkirjotukseen. Lue lisää.

1910-1919

 

24.8.1910. Kuntakokouksen esityslista. Esitetään eräiden kuntalaisten anomus, että se kylätie, joka alkaa Saarijärven kirkonkylän läheisvydestä, Hietalahdesta, ja kulkee Pajupuron kansakoulun sivuitse, aina Multian pitäjän rajaan saakka, laitettaisiin yleiseksi vallanmaantieksi ja tientekovelvollisten yllä pidettäväksi. Asia otetaan koko laajuudessaan, kaikkine sitä koskevine asianhaaroineen keskustelun ja päätöksen alaiseksi. Lue lisää.

16.11.1910. Kuntakokouksen esityslista. Valitaan edusmiehet ja varamiehet siihen Saarijärven ja Uuraisten kuntain yhteiseen kuntakokoukseen, joka Vaasan läänin kuvernöörin määräyksestä pidetään täällä ensi tulevan joulukuun 28 päivänä, selityksen antamista varten erään hakemuksen johdosta, koskeva maantien rakentamista Saarijärven kirkonkylän Hietalahdesta Pajupuron kansakoulun sivuitse Multian pitäjän rajaan. Lue lisää.

18.12.1912. Kuntakokous. Kustannusarwion puutteessa jätettiin Pajupuron kansakoulun johtokunnan anomus, että koululle laitettaisiin kellari, toistaiseksi. Ja sama uutinen toisessa lehdessä. “Pajupuron kansakoululle waadittu kiwikellarin teettoasia päätetiiin tällä kertaa jättää lähemmin käsiitelemättä, ennenkö koulupiiriläiset tuowat kustannusarwion, eli wielä parempi urakoitsijalta sitoumuksen, näyttäwä mistä hinnasta koululle anottu kellari tulisi rakennetuksi. Lue lisää.

11.12.1913. Kuntakokous. Päätetään kellarin teettämisestä Pajupuron kansakoululle. Pajupuron kansakoululle päätettiin teettää kellari. Koulun johtokunta myy sen rakentamisen huutokaupalla, ja myyntipöytäkirja jätetään waltuuston hywäksyttäwäksi. Lue lisää.

24.12.1913. Pajupuron kansakoululle päätettiin tehdä kellari ja jätettiin johtokunnan huoleksi tarjota sen teko huutokaupalla, johtokunnan esittämäin mittain mukaisesti tehtäwäksi joko kiwestä tai sementistä ja tawalla, jonka katsowat edullisemmaksi. Lue lisää.

7.3.1914. Urakka-huutokauppa. Lauvantaina maaliskuun 14 pnä kello 5 i.p. Pajupuron kansakoululla annetaan vähimmän vaativan tehtäväksi kellari jo mainitulle koululle, vaihtoehtoisesti kivestä tahi sementistä. Johtokunta hyväksyy kumman näistä edullisemmaksi näkee. Tuntemattomilta vaaditaan takaus työn kunnollisesta täyttämisestä ja sitä vastaan saaduista rahoista. Saarijärvi maalisk. 3 p. 1914. Lue lisää.

1.9.1915. Saarijärven kunnan Pajupuron kansakoulun Poikain Käsityöluokanopettajan toimi julistetaan täten kansakoulun käsi työopettajakurssin suorittaneiden haettavaksi ennen ensi lokakuun 1 päivää sanotun koulun johtokunnalta ja on valitun otettava mainittu toimi vastaan heti kutsun saatua. Saarijärvellä elok. 30 pnä 1915. Johtokunta. Lue lisää.

29.7.1916. Saarijärven kunnanvalttuuston kokous. Pajupuron kansakoulun luokkahuoneitten ja käsityöhuoneen permannot tiiwistetään ja maalataan, laitetaan uudet muurit ja akkunoihin laitetaan Tarkoitukseen annet tiin johtokunnallle 250 mkk. Lue lisää

12.8.1916. Saarijärven Kunnanvaltuuston jäsenet kutsutaan täten kokoukseen säästö pankin talolle sisällä olevan elok. 25 pnä, perjantaina klo 11 ap. Esityslista: 1) Päätetään Linnan kansakoulun opettajattaren huoneiden paperoimisesta ja maalaamisesta. 2) Päätetään Pajupuron kansakoulun rahastonhoitajan saamisesta kunnalta. Lue lisää

10.11.1916. Saarijärven Kunnanvaltuuston jäsenet kutsutaan täten kokoukseen Säästöpankin talolle perjantaina sisällä olevan marraskuun 24 p. klo 11 ap. Esityslista: 1) Päätetään Kalmarin kansakoulun kyökin muurin korjaamisesta ym. koulua koskevista asioista. 2) Valitaan jäsen Pajupuron kansakoulun johtokuntaan emäntä Hilda Anderson-vainajan tilalle. 3) Päätetään Harjun koulun rakennusasiasta koko laajuudessaan. 4) Päätetään anotaanko kunnan kätilölle valtiolta palkka-avustusta. 5) Päätetään vuokrataanko toritontista liikamaa. 6) Päätetään kuinka paljon kunnan viljamakasiiniin kannetaan viljaa sisään ja minkä hinnan mukaan ylöskanto tapahtuu. Lue lisää

30.3.1917. Saarijärwen raittiusseura toimeenpänee iltaman Pajupuron kansakoululla Palmusunnuntaina klo 4 i.p. Ohjelmassa on hengellinen puhe, esitelmiä, laulua, sanomalehti ja keskustelua aimeesta: mitä on tehtäwä salaisen wiinanpolton ja pan wastustamiseksi? Kaikki, wanhat ja nuoret terwetulleita kotoukseen! Lue lisää.

3.6.1919. Opettajattaren virka. Saarijärven Pajupuron kansakoulussa julistetaan täten koetusvuosille haettavaksi ennen kesäkuun 29 päivää. Virkaa seuraa vapaa asunto koulun omissa huoneissa, öljyvalo ja pienityt polttopuut sekä valtioavun lisäksi 300 mk. rahapalkkaa, 1 ha. peltoa ja laidun yhdelle lehmälle. Kunnan myöntämä kalliinajan palkanlisä on nykyään 600 mk vuodessa. Virkaan on astuttava elok. 1 p:nä. Hakemukset lähetettävä allekirjoitittaneelle. Saarijärvellä, toukok. 38 p.  Johan Sarén,  johtok. puheenjoht. Lue lisää.

2.7.1919. Kunnanvaltuuston kokous. Linnan ja Pajupuron kansakouluilla päätettiin ryhtyä korjaustöihin. Lue lisää.

2.8.1919. Saarijärven kunnan Pajupuron kansakoulun opettajaksi koevuosille on valittu ja lopullisesti hyväksytty kansakoulunopettajatar Lempi Maria Vesanto. Lue lisää.

12.11.1919. Kunnanvaltuuston kokous. Pajupur0n kansakoulun johtokunta oikeutettiin ostamaan maanviljelijä Aug. Rannilalta 100 syltä koivuhalkoja 40 mk hinnasta. Lue lisää.

 

1920-1929

 

28.2.1920. Huveja. Saarijärven Pajupuron kansakoululla toimeenpannaan Iltama koulukeittolan hyväksi maalisk. 7 pnä klo 6 ip. vaihtelevalla ohjelmalla. Lue lisää. 

15.6.1920. Saarijärven Pajupuron kansakoulun johtokunta julistaa täten poikain käsityöopettajan toimen kurssin suorittaneitten henkilöitten haettavaksi ennen tulevan heinäkuun 15 päivää. Palkka on Valtion tavallinen palkka sekä kunnalta 150 markkaa vuodessa. Hakemukset lähetettävät allekirjoitaneelle, osotteella Saarijärvi. Saarijärvellä 12 pnä kesäk. 1920. Johtokunnan puolesta: Valter Sarén. Lue lisää.

10.8.1920. Täysi eläke on hakemuksesta myönnetty Saarijärven Pajupuron kansakoulun opettajattarelle Hulda Emilia Holmille. Lue lisää.

21.10.1921. Saariiärven kunnanvaltuuston kokous. Pajupuron kansakoululle myönnettiin hakemansa lisämääräraha täksi vuodeksi. Lue lisää.

13.5.1923. Martta-kirje Saarijärveltä. Nyt kesän alussa järjestetään käsityökursseja, joihin osanotto on ilmäinen ja owat enftmlmäiset tällaiset kurssit Pajupuron kansakoululla, jos asianmukainen lupa saadaan, alkaen t.k. 26 pnä. Kyläkunnan naisia, etenkin nuoria, kehoitetaan käyttämään tilaisuutta hywäksem ja ilmpittautuuraan Marttayhdistyksen sihteerille opettajatar Hilja Vienolalle, joka toimii ainakin näiden ensimmäisien kurssien johtajana. Seuraawis a kursseista ilmoitetaan taas aikanaan. Kurssien Päättäjäiseksi pidetään samalla koululla ohjelmallinen marttakokous. Lue lisää.

29.5.1923. Huutohauppa. Maanantaina kesäk. 4 pnä klo 11 sp. myydään Saarijärven Pajupuron kansakoululla sanotun koulun sisä maalaus, navetan korjaus, muuraus y m. korjaukset urakalla tehtäväksi. JOHTOKUNTA. Lue lisää.

16.10.1925. Saarijärven Pajupuron kansakoulun 25-vuotisjuhla ensi sunnuntaina klo 2 ip. Lue lisää.

20.10.1925. Saarijärven Pajupuron kansakoulun25-vuotisjuhian vietto. Viime sunnuntaina vietti Saarijärven Pajupuron kansakoulu olemassaolonsa 25-vuotisjuhlaa. Tilaisuuteen oli saapunut runsaasti yleisöä, joukossa koulun oppilaita eri ikäkausilta, sekä paikkakunnan muiden koulujen opettajia. Ohjelma alotettiin klo 2 virrellä, minkä jälkeen opettajatar Lempi Jäppinen lausui kutsuvieraat ja muun yleisön tervetulleeksi. Tämän jälkeen kirkkoherra Hugo Winter piti puheen, jossa hän kosketteli koulun merkitystä kasvattajan kannalta ja erikoisesti siinä mielessä, että koulun pitäisi saada syntymään yhteiskunnalle kunnollista ja velvollisuutensa tuntoista kansalaisainesta. Puheen jälkeen tilapäisesti kokoonpantu kuoro lauloi opettajatar Jäppisen johdolla. Väliajan kuluttua saatiin kuulla opettajatar Hilja Vienolan yksinlaulua. Sen jälkeen piti johtaja Ilmari Parkkonen puheen, jossa huomautti kuinka tällainen päivä saattaa muistelemaan niitä henkilöitä, jotka ovat olleet mukana koulua perustamassa ja niitäkin, jotka ylimalkaan ovat olleet mukana kansakoululaitosta synnyttämässä, kehittäen lopuksi puhettaan kansakoulun merkitystä käsittäväksi tietojen levittäjänä ja opin antajana. Kun sitten jälleen oli kuultu kuorolaulua, esitti emäntä Hulda Kivirinta koulun 25-vuotiset vaiheet. Juhlani lopettajaissanat lausui koulun opettajatar. Tilaisuus, johon oli saapunut joukko tervehdyksiä, oli koruton, mutta tunnelmallinen ja muistoja mieliin jättävä. Lue lisää.

22.10.1925. Saarijärveltä. “Sisä-Suomessa” on jo lyhyesti kerrottu siitä koulujuhlasta, joka vietettiin sunnuntaina tämän kuun 18 pnä Pajupuron kansakoululla. Läsnäolleena tahdon selostaa tätä kaunista juhlatilaisuutta lähemmin.

Tämä “S i s ä S u o m i”-lehti on ruvennut viime aikoina kiinnittämään asukkaiden huomiota puoleensa pirteän toimitustapansa ja asiallisen sisältönsä vuoksi ja on sitä päätetty tilata ensi vuodeksi runsaasti tälle kylälle.
Kello 2 lp. juhla alkoi tilaisuutta varten koristetussa kouluhuoneessa. Kellon lähetessä määräaikaa täyttyi koulun huoneusto juhlayleisöstä. Ensin larflettua yhteisesti virsi 284, piti tervehdyspuheen opettajatar Lempi Jäppinen puhuen samalla valituin Samun kansakoulun synnystä ja sen pelastajasta Uno Cygnaeuksesta kohdistaen lopulta puheensa nyt parhaillaan vietettävään koulujuhlaan, lausuen samalla kaikki juhlaan saapuneet tervetulleiksi ja toivottaen juhlalle runsasta Jumalan siunausta. Kuorolaulun jälkeen seurasi kirkkoherra H. Vinterin puhe tekstinään Ps. (15; I—s. Kaui listi ja tilaisuuteen sopivalla tavalla puhui hiin aluksi niistä monista juhlahetkislii, joita ihmiselämässä on olemassa. Yksi sellainen juhlahetki on tämän koulun 25-vuoti.sjuhla, jolloin varmaan monen sydämen täyttää kiitos siitä, että on saanut käydä koulua ja lähettää lapsensa kouluun. Tästä kaikesta olemme velkaa Jumalalle ja yhteiskunnalle, jota velkaa emme saisi unohtaa. Puheessaan hän myös viittasi siihen, miten koulu tahtoo kasvattaa oppilaistaan totisia kristittyjä ja isänmaalle hyödyllisiä kansalaisia. Väliajan jälkeen lauloi opettajatar Hilja Vienola muutamia yksinlauluja rouva K. Parkkosen säestäessä. Senjälkeen astui puhujan paikalle johtaja I. Parkkonen pitäen vaikuttavan ja syvämietteisen juhlapuheen. Puheensa alussa palautti hän mieliin muutamia huomattavimpia merkkihenkilöitä kansakoulun historiasta kuten Pestalozzin ja Uno Cygnaeuksen. Esityksensä keskeisin ajatus oli, että koulun, osatakseen oikeaan kasvatustehtävässään, tulisi herättää oppilaassaan halu omistamaan niitä hyveitä, joita jokaiselle ihmiselle tarjolla on ja samalla näkemään, kuinka ihminen itsessään on pieni ja vähäpätöinen Jumalan suuressa luomakunnassa. Ja vielä kaiken lisäksi ihmisen tulisi olla nöyrä. ■ — Kuoron laulettua pidettiin väliaika. Väliajoilla oli tarjoilua ja kunniavieraille annettiin kahvia ja voileipiä maksutta. Koulun toimintakertomuksen esitti johtok. esimies emäntä Hulda Kivirinta. Samalla hän luki tarkastaja H. Toivoselta johtokunnalle juhlaa varten saapuneen kirjeellisen tervehdyksen. Naapurikoulun opettajista opettajatar Maija Ampiala puhui liikuttavasti kasvattajan tärkeästä ja paljon vaativasta tehtävästä toivottaen samalla onnea 25 vuotiaalle. Opettajatar Lempi Aakkula toivotti niinikään jatkuvaa menestystä koulutyölle nyt uutta taipaletta aloitettaessa. Eräs entisistä oppilaista kertoi koulumuistojaan 25 vuotta sitten. Loppurukouksella ja laulamalla yhteisesti virsi 272 päättyi tämä mieliä kohottava juhlatilaisuus, jättäen mukana olleille kokonaisen ja ehyen muiston. Nimimerkki “Mukana ollut”. Lue lisää.
 

24.10.1925. Saarijärven Pajupuron kansakoulun 25-vuotisjuhla. Saarijärven Pajupuron kansakoulu mietti wiime sunnuntaina 25-vuotisjuhlaansa. Juhlaan oli saapunut runsaasti yleisöä joukosta koulun oppilaita eri ikäkausilta sekä paikkakunnan muiden opettajia. Ohjelma alotettiin klo 2 wirrellä, minkä jälkeen opettajatar Lempi Jäppinen lausui kutsuwieraat ja muun yleisön terwetulleeksi. Tämän jälkesi kirkkoherra Hugo Winter pili puheen, jossa hän kosketteli koulun merkitystä kaswattajan kannalta ja erikoisesti siinä mielessä, että koulun pitäisi saada syntymään yhteiskunnalle kunnollista ja welwollisuutensa tuntoista kansalaisainesta, Puheen jälkeen tilapäisesti kokoonpantu kuoro lauloi opettajatar Jäppisen johdolla. len jälteen saatiin tuulla opettajatar Hilja Wienolan yksinlaulua sekä johtasa Ilmari Parkkosen puhe, jossa hän huomautti, kuinka tällainen juhla saattaa muistelemaan koulun perustamisessa mukanaolleita henkilöitä samoin kuin niitäkin, jotka omat olleet kansakoululaitosta synnyttämässä. Puhuja mianitsei lopuksi kansakoulun meriiteistä tietojen levittäjän ja opin antajana. Emänt Hulda Kivirinta esitti koulun 25-vuotisvaiheet. Juhlan lopettajaissanat lausui koulun opettajatar. Tilaisuuteen oli saapunut joukko tervehdyksiä, ja jättise mieliin kauniin muiston. Lue lisää.

20.11.1925. Saarijärven Pajupuron kansakoulu 25-vuotias.Sunnuntaina lokak. 18 p:nä vietettiin Saarijärven Pajupuron kansakoulun 25-vuotisjuhlaa. Kello 2 ip. alkoi juhla tilaisuutta varten koristetussa kouluhuoneessa. Koulun huoneusto oli täynnä juhlayleisöä. Ensin laulettua yhteisesti virsi 284 piti tervehdyspuheen opettajatar Lempi Jäppinen puhuen samalla valituin sanoin kansakoulun synnystä maassamme ja sen perustajasta Uno Cygnaeuksesta. Kuorolaulun jälkeen seurasi kirkkoherra H. VinterMri kaunis ja ylevähenkinen puhe, tekstinään Ps. 65: I—s. Väliajan jälkeen lauloi opettajatar Hilja Vienola muutamia yksinlauluja rouva K. Parkkosen säestäessä. Senjälkeen astui puhujan paikalle johtaja I. Parkkonen pitäen vaikuttavan ja syvämietteisen juhlapuheen. — Kuorolaulun ja sitä seuranneen väliajan jälkeen, jolloinka tarjoiltiin voileipiä ja kahvia, seurasi koulun toimintakertomus, jonka esitti johtok. esimies emäntä Hulda Kivirinta. Samalla hän luki tarkastaja H. Toivoselta johtokunnalle juhlaa varten saapuneen kirjeellisen tervehdyksen. Naapurikoulun opettajista opettajatar Maiju Ampiala puhui liikuttavasti kasvattajan tärkeästä ja paljon vaativasta tehtävästä, toivottaen samalla onnea 25 vuotiaalle. Opettajatar Lempi Aakkula toivotti niin’ikään jatkuvaa menestystä koulutyölle. Eräs koulun ensimäisiä oppilaita kertoi koulumuistojaan 25 vuotta sitten. Loppurukouksella ja laulamalla yhteisesti virsi 272 päättyi tämä mieliä kohottava juhlatilaisuus, jättäen mukana olleisiin kokonaisen ja ehyen’muiston. Lue lisää.

4.8.1927. Paikkoja avoinna. Saarijärven kunnan Pajupuron kansakoulun Poikain Käsitöiden Opettajan virka julistetaan täten haettavaksi Johtokunnalta 20 päivän kuluessa, kuitenkaan tätä päivää lukematta. Virkaa, joka täytetään epämääräiseksi ajaksi, on astuttava 25 p:stä elok. v. 1927. Palkka kustannuslain mukainen. Saarijärven Pajupurolla, 1 p:nä elok. 1927. Hulda Kivirlnta. johtok. puheenjohtaja. Os. Saarijärvi, Kivirinta. Lue lisää.

14.8.1928. Muuan hartaushetki Saarijärvellä. Leikattiin vuosi 1901. Joku aika sitten oli Saarijärvelle tullut uusi kirkkoherra, rovasti D. Hirn. Eräänä sunnuntaina kesällä oli hän saapunut Pajupuron kansakoululle pitämään ensimmäistä hartaushetkeä pitäjän sillä kulmakunnalla. Suurin joukoin riennettiin sen vuoksi näkemään ja kuulemaan uutta kirkkoherraa. Tämän kirjoittajakin joutui koulupoikana Multialta käsin tuohon merkkitilaisuuteen. Kun vielä tarkkaan muistan, siksi kerron siitä muiden nyt julkaistujen vanhojen seurakuntatietojen jatkoksi.

Paljon ennen määräaikaa oli saloseudun kansa paikalle kokoontunut. Ihmisiä seisoskeli joukottain koulun kartanolla. Toiset istuskelivat aitovierillä. Nuorta väkeä liikuskeli edestakaisin tiellä omissa harrastuksissaan.
Odottelijoiden joukossa juteltiin minkä mitäkin. Siinä oli puhetta ilmoista, vuodentulosta, entisistä papeista, arvostelua uudesta, mikäli jo kirkossa oli kuultu y. m. Eräässä miesjoukossa oli kiivas keskustelu käynnissä kirkon uusista uruista, jotka vastikään olivat valmistuneet. Joku tiesi kertoa miten suuret ja mahtavat ne olivat. Yhdellä kertaa uskallettiin niistä irtipäästää ainoastaan osa ääniä. Puukirkko ei olisi kestänyt sitä ilmanpainetta, jos kaikki toistatuhatta torvea, jotka urkujen sisällä kuului olleen, yhtäaikaa ääntä puhaltaisivat. Kun urkuja koetellessa oli kerran voimaa varomattomasti lisätty, oli kirkon ikkunaruutuja säröihin halkeillut. Sitä valitettiin, että tähän asti ei oltu saatu uruille oikeaa soittajaa. Naisten kesken ruvettiin viittoilemaan muuatta nuorta miestä, joka liikuskeli miesten joukossa, ollen paikkakunnalla tuntematon. Hän oli lyhyenläntä, hoikka nuorukainen, pitkävartiset pieksut jalassa ja lahkeet varsien sisällä. Joku tiesi hänen olevan urkurikoulusta äsken päässeen kokelaan, niin oli jostain kuullut. Mutta miten hän tänne oli joutunut, siitä ei ollut tietoa. Tiettävästi nuo mainiot urut olivat hänetkin Saarijärvelle vetäneet.
 
Pian kuuluu maantieltä kaukaa kiivaasti juoksevan hevosen kavionkapsetta. Rovasti tulee! Nelipyöräiset trillat kierivät kahisten hiekkaisella tiellä ja rovastin saavuttua tarkastetaan häntä oikealta ja vasemmalta. Hänen hiuksensa ja lyhyt pujopartansa ovat jo harmaassa, nenällä kultasankaiset silmälasit ja päässä korkea huopahattu. Rovasti tervehtelee vähän väliä yleisöä ja väkijoukossa kumarretaan ja niijataan. Tuttavuuksia solmittiin.
 

Kaikki eivät mahtuneet koulusaliin. Allekirjoittanut onnistui saamaan seisomapaikan salin perällä ahtaassa tUngoksessa, josta sentään jäi näköala puhujanpaikkaan päin. Toimitus alkoi. Rovasti ilmoitti virren 172: „Tänne Jeesus tulimme, pyhää sanaas’

kuulemahan j. n. e.”, mutta samalla kysyi olisiko ketään, joka johtaisi veisuuta urkuharmoonilla. Silloin astuu väkijoukosta esiin edelläkerrottu nuori mies ja esittelee itsensä rovastille.- Kaikki ovat silmänä ja korvana. Nuorukainen teki syvän kumarruksen vanhan rovastin edessä ja sanoi olevansa urkurikokelas Pasanen. Sitten ryhtyi hän toimeen soittaen kauniin alkusoiton ja virren hyvässä ja selvässä tahdissa. Sitä kuunnellessa jo ajateltiin: tuo mies se osaisi kirkonkin suuria urkuja soittaa, koska siihen on oikein eri koulun käynyt ja kun tuokin sOitto noin hyvin kävi. Rovasti puhui tekstistä: „Jeesus 12- vuotiaana temppelissä”. Hän m. m. puhui kirkonkäynnin tarpeellisuudesta ja oikeasta olemisesta siellä. Ei sovi kirkkoon myöhään tulla eikä kesken lähteä. Sopimatonta on myös täydellä korolla kirkon käytävää astua ja ovia paukkinalla kiinni lyödä, jotka kaikki häiritsevät Herran huoneen pyhyyttä. Sitten hän puhui paljon siitä suuresta siunauksesta mitä jokainen oikea kirkkovieras raukaansaa saa elämänsä matkalle hartaasti vietetystä jumalanpalveluksesta. Tarkaavina kaikki kuuntelivat rovastin saarnaa ja jo siinä tilaisuudessa virisi juhlamieli kuulijoihin. Tämä kirkkoherra ei ollut seurakunnalle pitkäaikainen. Hän muutaman vuoden perästä kuoli. Mutta kerrottu urkurikokelas pääsi pian Saarijärven kirkon urkujen vakinaiseksi soittajaksi ja tuli kiinteäksi paikkakuntalaiseksi, ollen sitä vieläkin. T. K. Lue lisää.
 
30.7.1929. Palvelija. Vakavamielinen, tottunut yksinkert. ruuan valmist., myös lehmän hoitoon, saapi paikan nyt heti tai viimeist. elok. 15 p:stä. Palkkavaatim. lähetett. joko kirjeell. tai puhelimella os. Saarijärvi, Pajupuron kansakoulu. Lue lisää.
 

1930-1939

30.3.1932. Hautaus Saarijärvellä. Ensimmäisenä pääsiäispäivänä kätkettiin Saarijärvellä haudan lepoon opettajatar Hulda Holm. Klo 1 ajoissa kokoontuvat vainajan omaiset ja ystävät haudalle, jossa ruumiinsiunauksen toimitti pastori Leikkonen. Kun hauta oli luotu umpeen, lauloivat Pajupuron kansakoulun lapset opettajansa johdolla. Haudalle laskettiin Pajupuron kansakoulun johtokunnan puolesta seppele. Surutilaisuus päättyi yhteisesti laulettuun virteen ”Sun haituus rakas isäni”. Lue lisää.
 

7.10.1933. Saarijärven maatalouskerhon työmaalta. Sunnuntaina t.k. 1 pnä oli Leuhun ja Pajupuron kerholaisten näyttelyjuhla Pajupuron kansakoululla. Näyttely alkoi kello 14 ja oli näyttelyyn osallistunut tuotteineen 20 kerholaista. Ohjelmassa oli neuvoja Löytyn tervehdyspuhe, opett. Juurikaisen lausuntaa, rouva Autereen kertomus, neuvoja Laaksosen puhe ja neuvoja Rantasen murrejuttu.

Ohjelmaa suorittivat myös kerholaiset Helli Piesanen, Ilmari Oksanen, Sinikka Autere, Helvi Kajaani, Maire Autere, Esteri Svan ja Ruusu Oksanen.
Näyttelyn palkinnot jakaantuivat seuraavasti: Pajupuro: 1 p. Maire Autere 4,5 pist., Anna Pylväläinen 4.0 pist. ja Sinikka Autere 4,0 pist lii p. Väinö Laitinen 2,5 pist., Hilkka Piesanen 2,5 pist, Hellin Piesanen 2.5 pist., Toivo Ahtikoski 2,5 pist. ja Ensio Piesanen 2,5 pist. Leuhu; II p. Reino Saksholm 3,5 pist., Linda Kajaani 3,5 pist., Niilo Kivirinta 3,5 pist., Anna Paananen 3,0 piet., Esteri Svan 3,0 piet., Esko Siikamäki 3,0 pist. ja Ruusu Oksanen 3,0 pist. 111 p. Ilmari Oksanen 2,5 pist., Aino Kotilainen 2,5 pist., Jaakko Oksanen 2,5 pist., Helmi Pelkonen 2,5 pist, ja Helvi Kajaani 1,5 pist.
 
3.11.1936. Saarijärven kunnallisvaltuuston kokouksessa Pajupuron kansakoulun lisärakennus päätettiin tehdä suppeamman suunnitelman mukaisesti.  Lue lisää.
 
12.11.1936. Maatalouskerholaisten juhla Pajupuron kansakoululla vietettiin viime sunnuntaina. Aluksi laulettiin yhteisesti ‘Olet maamme armahin Suomenmaa’, jonka jälkeen seurasi neuvoja Irja Niirasen tervehdyssanat, kerholaisten Kaisu Oksasen runo, Esa Hoppusen kertomus ja. Sinikka Autereen esitelmä. Väliajan jälkeen laulettiin ‘Kuulkaa korpeimme kuiskintaa’. Runon lausui kerholainen Hilkka Piesanen, neuvoja Br. Myllykorpi piti puheen ja kerholainen Arvo Saksholm luki kertomuksen. Neuvoja Irja Niiranen lausui runon, minkä jälkeen jaettiin 5-vuotisansiomerkki Sinikka Autereelle ja 2-vuotisyleismerkki Ilmi Pylväläiselle ja Elsa Nurmelalle. Lopuksi laulettiin Maamme. Lue lisää.
 
23.1.1937. Kalle Puupposelle myönnettiin ero Pajupuron kansakoulun johtokunnan jäsenyydestä ja valittiin hänen tilalleen pienviljelijä Oskari Rauhanen. Lue lisää.
 

13.4.1937. Saarijärven kunnanvaltuuton kokous.

Valittiin Pajupuron kansakoulun rakennustoimikuntaan Erkki Häkkinen. Onni Tarvainen ja Vihtori Pajupuro. Lue lisää.
 
14.4.1936. Kunnanvaltuuston kokous. Luettiin Pajupuron kansakoulua varten toimitetun halkohuufcokaupan pöytäkirja. Tarjouksia ei hyväksytty, vaan kehoitettiin johtokuntaa toimittamaan uuden huutokaupan. Lue lisää.
 
29.5.1938. Äitienpäivä juhIa Pajupurolla. Pajupuron ns:n toimesta vietettiin Pajupuron kansakoululla äitienpäiväjuhlaa, johon äitejä ym. yleisöä saapui runsaslukuisesti. Äideille tarjoiltiin tervetuliaisiksi kahvia. Laulettiin suvivirsi, jonka jälkeen neiti Lilja Notkola piti tervehdyspuheen, herra Paavo Kivirinta lausui runon, neiti Sinikka Autere luki kertomuksen Ja rva Saimi Autere esitti yksinlaulua. Ns:n sekakuoro lauloi. Opettajatar Bertta Mikkonen piti puheen, rva Saimi Autere lausui runon. Vielä oli ohjelmassa soitto-esityksiä. Lopuksi laulettiin virsi 350. Lue lisää.
 
15.8.1939. Halutaan ostaa pieni maatila Keski-Suomesta pinta-alaltaan n. 10 — 20 ha suuruinen taikka pienempi, jossa on tyydyttävät rakennukset mieluummin kalaveden ja kulkuyhteyksien lähellä. Hinta y.m. selitykset os. Saarijärvi, Pajupuron kansakoulu. Lue lisää.