Puskian talo polttaminen. Tarinoita polttamisesta on useampia, yhden mukaan venäläiset sotilaat ihastuivat Saarijärvellä Puskian sorjiin tyttäriin ja seurasivat heitä Puskiaan saakka. Talon miesväki ei tästä pitänyt ja ampuivat ainakin yhden sotilaan. Venäläiset tulivat kostotoimena polttamaan kaikki rakennukset, mutta asukkaat pääsivät pakoon takaseinässä olleesta luukusta. Toisen tarinan mukaan Puskianmäen veljekset olisivat olleet jonkinlaisia sissipäälliköitä, jotka olisivat heittäneet sen venäläisen sotilaan ruumiin Saarijärveen nykyisen lossin lähellä olevalta Kinjerinkalliolta. (Sampo-lehti 15.3.1951). Kolmannen tarinan mukaan, näin opettaja O. V. Leppämäki oli kuullut kerrottavan, miten Puskianmäen tuvan lattialla oli yöpynyt venäläinen partio, lieneekö ollut Keuruun suunnalta Saarijärvelle poikkimaisin tulossa. Soita tarponeet, ja mäkiä kivunneet miehet olivat jo lopen uupuneita, eivätkä he siitä unesta koskaan heränneet, sillä isäntä otti puupuntarinsa ja kaikessa hiljaisuudessa vuoron perään kolautti yövieraitaan päähän. Kun isäntä myöhemmin tapauksesta kertoi, oli hän tapausta selostaessaam sanonut ” Se niin mukavasti nassahti”. Vihollinen lienee myöhemmin päässyt perille näistä “nassauksista” selville ja siksi ryöhähti Puskianmäen tupa tuleen asukkaat sisään teljettyinä, vaikka he pääsivätkin ikkunaluukusta pakoon. (Sampo-lehti 15.3.1956).
1811
Kivirinta. Tila on entinen Kuikanlahden torppa, joka tuli isännän äidin suvun (Savonen) omistukseen vuonna 1811.
1841
Kuikanlahti. Tila perustetaan (Pajupurontie 385).
1843
Murronaho. Tila perustetaan (Pajupurontie 579).
1845
Kantola. Tila perustetaan (Kantolantie 335).
Suomäki. Tila perustetaan (Pajupurontie 774).
Korkeala. Tila perustetaan (Korkealantie).
Ahola. Tila perustetaan (Hevoskankaantie 334).
Siikamäki. Tila perustetaan.
1846
Suurimäki. Tila perustetaan (Hevoskankaantie 417).